Ympäristökäsikirjaote
Sisällys
1. Ympäristöpolitiikka
2. Ympäristöohjelma
3. Ympäristöjohtaminen
3.1. Toimintaympäristö
3.2. Resursointi
3.3. Osaaminen ja pätevyydet
3.4. Koulutus
3.5. Sisäiset auditoinnit ja johdon katselmus
3.6. Ympäristönäkökohtien arviointi
3.7. Mittaus ja arviointi
3.8. Kalusto ja laitteet
3.9. Viestintä
3.10. Kriisiviestintä
3.11. Dokumentaation omistajat ja säilytysajat
4. Ympäristövaikutukset
4.1. Ilmastonmuutos
4.2. Päästöt ilmaan
4.3. Päästöt vesiin ja maaperään
4.4. Vesien ja maaperän suojelu
4.5. Luonnonvarojen käyttö sekä jätteet
4.6. Melu
4.7. Pöly
4.8. Vaarallisten aineiden kuljetukset
4.9. Biodiversiteetti
5. Toiminta ympäristöhätätilanteissa (Koneringin rooli vahinkotilanteissa)
5.1. Yleinen vaaramerkki
5.2. Kuultuasi yleisen vaaramerkin
1. Ympäristöpolitiikka
Konerinki Oy:n toiminnan kulmakiviä ja tärkeimpiä arvoja on toimia niin ympäristöön vaikuttavissa kuin kaikissa muissa toimissaan vastuullisesti lainsäädännöt, asetukset ja sidosryhmien vaatimukset tarkasti huomioiden. Näitä arvoja ja toimia myös vaadimme koko alihankintaketjultamme.
Konerinki Oy on ollut toimintansa alkuajoista lähtien kehittämässä omissa ja asiakkaittensa pohja- ja infrarakentamisen kohteissa puhtaiden ylijäämämaiden sekä materiaalien hyötykäyttöä ja kierrättämistä. Pyrimme aina tarjoamaan kohteisiin ratkaisuja, joilla asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme säästävät ympäristövaikutuksissa ja että ratkaisuilla samalla saavutetaan taloudellista etua.
Olemme aina valmiita lähtemään mukaan kohteisiin ja hankkeisiin, joissa edellytyksenä on kalustomme osalta uusiutuvien polttoaineiden käyttö. Rohkaisemme palvelutuottajiimme, näiden kaluston uudistuksessa valitsemaan vähäpäästöisiä ja kapasiteetiltaan tarkoituksenmukaisia ajoneuvoja sekä koneita.
Pyrimme edesauttamaan uusiutuvien polttoaineiden käyttöä kohteissa myös tilaajien suuntaan esim. tarjousvaiheessa esittämällä heille kalustomme osalta tarvittaessa mahdollisuuden uusiutuvien polttoaineiden käytölle.
Konerinki Oy ylläpitää ja pyrkii koko ajan parantamaan tietoisuuttaan toimialueittensa infrakohteiden massatasapainoista kyetäkseen tarjoamaan ympäristövaikutuksia säästäviä ratkaisuja asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen.
Ympäristöpolitiikassamme määritämme ympäristönäkökohdat ja periaatteet, joita noudatamme toiminnassamme ja asiakkaille tuottamissamme palveluissa.
Palveluillamme asiakkaamme muun muassa:
- Vähentävät jätemääriään loppusijoituskohteissa Konerinki Oy:n ohjattua puhtaita ylijäämämaita hyötykäyttöön.
- Hyödyntävät työmailta loppusijoituskohteeseen suunniteltujen puhtaiden ylijäämämaiden uusiokäyttöä.
- Vähentävät kohteissaan kuljetus- ja konekaluston fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja niistä syntyviä päästöjä esim. kuljetuksissa Konerinki Oy:n MEPA-Ringin (meno-paluu kuormien) avulla ja konekaluston osalta oikeankokoisen ja tehoisen koneyksikön valinnoilla tehtävään.
- Pystyvät halutessaan työmaakohtaisesti seuraamaan kuljetus- ja konekaluston laskennallista hiilijalanjälkeä haluamallaan aikavälillä.
- Pystyvät tarvittaessa toteuttamaan kohteittensa kuljetus- ja konepalvelut uusiutuvia polttoaineita käyttävillä ja muiltakin osin vähäpäästöisellä kalustolla.
2. Ympäristöohjelma
Konerinki Oy on sitoutunut ympäristöohjelmallaan pienentämään hiilijalanjälkeä ja siihen liittyvää ympäristön kuormitusta. Pyrimme toteuttamaan liiketoimintaamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja siten tarjoamaan tulevaisuuden sukupolville omalta osaltamme ympäristötekijöiden näkökulmasta paremman tulevaisuuden. Tämä seikka muodostaa yrityksemme kilpailuedun ja tavoitteenamme on asemoida itsemme ympäristöystävällisempänä infrarakentajana.
Ympäristötavoitteiden saavuttamista tuetaan mm:
- Arvioimalla kohteeseen liittyvät ympäristöriskit ja ottamalla ne huomioon kohteen ympäristösuunnittelussa.
- Huomioimalla ylijäämämaan uusiokäyttö sekä loppusijoitus.
- Ottamalla alihankinnoissa huomioon vaaditut ympäristöarvot.
- Toteuttamalla hiilijalanjälkilaskentaa ja sen raportointia.
- Toteuttamalla maanrakennusalan ohjeistusta toimintamme ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
- Kouluttamalla omaa ja alihankkijoiden henkilöstöä ympäristöasioissa.
- Seuraamalla työkohteista syntyvää jätemäärää.
- Toteuttamalla kohteissa asiakkaan kanssa määritettyjä ympäristöön vaikuttavia toimintamalleja.
- Jätteiden hallinnalla ja kierrätyksen tarkkailulla.
Kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin liittyy koko henkilöstön sitouttaminen noudattamaan voimassa olevia ympäristövaatimuksia sekä lainsäädännön ja asetusten vaatimuksia jokapäiväisessä toiminnassaan. Valvomme alihankkijaverkostoamme osana ympäristöasioiden hoitoamme.
Saavutamme tavoitteemme monikanavaisella tiedottamisella sekä henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella. Lisäksi toimintoihimme liittyy jatkuva ympäristöasioiden parantaminen, mittaaminen ja niiden säännöllinen raportointi. Toiminnasta vastaa kokonaisuudessaan yhtiön toimitusjohtaja.
Otamme osaa Helsingin kauppakamaritoimintaan, jossa seuraamme esimerkiksi Kauppakamarin ilmastositoumuksen asialistaa, sekä toimenpiteitä elinympäristömme parantamiseksi.
Seuraamme toimialamme liittojen ympäristöasioiden kehitysprojekteja.
3. Ympäristöjohtaminen
Toimitusjohtaja johtaa yhtiömme ympäristömenettelyjä. Konepalvelupäällikkö, kuljetuspalvelujen kuljetuspäällikkö sekä palvelujemme myyntipäällikkö ovat tarvittaessa tilaajiemme ja alihankkijoittemme kanssa valvomassa toimintaamme työmailla. Valvomme poikkeamia ja mahdollisuuksia työmaan ympäristöasioissa. Toteutamme tarvittavat korjaukset työmaan ympäristökäytäntöihin omalla vastuualueellamme.
Konerinki valvoo henkilöstönsä ja alihankkijoiden työtehtävien toteuttamista ympäristöasioiden näkökannalta.
Ympäristöjohtamisessamme huomioimme muun muassa:
- Loppusijoitettavan ylijäämämaan (jätteiden) määrän vähentäminen.
- Uusiutuvat polttoaineet.
- Stage-vaatimukset koneiden osalta.
- Työmaalla käytettävän kaluston oikea kapasiteetti.
- Kuljetuskaluston Euroluokitukset.
- Mepa – kuljetukset.
3.1. Toimintaympäristö
Toimimme pääasiassa aliurakoitsijana infrahankkeissa (rakennus- ja väylätyömaat) Etelä-Suomen ja Pirkanmaan alueilla sekä satunnaisesti muuallakin Suomessa . Työalueenamme ovat myös vähäisessä määrin kunnossapitotyömaat (lumenajo, kuormaukset, auraukset).
Kilpailijatilanneinformaatiota saamme tarjouskilpailuista sekä keskustelemalla projektien toteuttajien kanssa. Parannamme kilpailutilannettamme ajoneuvoratkaisuilla sekä ylijäämämaiden hyötykäytön osaamisella. Etunamme on myös digitaalinen raportointi liikuteltavista massoista.
Henkilöstömme huolehtivat Koneringille urakassa määritetyistä lupakäsittelystä sekä työmaaliikenteen suunnittelusta. Ylijäämämaita sijoittamisessa varmistamme, että hyötykäyttökohteella on asiaan kuuluva lupa vastaanottaa ja hyödyntää toimittamaamme ylijäämämaata. Tämä on olennainen osa Koneringin ympäristöasioiden riskienhallintaa.
Valvomme lakien ja asetusten noudattamista urakointikohteissamme, mm:
- Kuljettajien työ- ja ajoajat.
- Käytettävien kulkuväylien rajoitteet.
- Toimintaympäristön rajoitteet (muun muassa ratatyömaa).
Asiakkaalla tarjouspyyntövaiheessa saattaa olla toimintaamme kohdistuvia vaatimuksia esimerkiksi tehojen suhteen. Muunmuassa seuraamme, että maata liikkuu vaadittu määrä sovitussa ajassa. Arvioidaan millä resursseilla se toteutuu (työaika, liikenneolosuhde, kaluston määrä ja tyyppi). Seurannan toteutamme asiakkaillemme esimerkiksi kuormaraportein.
Edistämme työyhteisössämme digitaalisten ratkaisujen käyttöä, esimerkiksi kuormakirjamme ja työmääräyksemme toimivat sähköisessä järjestelmässä.
3.2. Resursointi
Konerinki Oy on määrittänyt resurssit ympäristöjärjestelmän ylläpitoon ja jatkuvaan parantamiseen. Henkilöresurssit tulevat omasta yrityksestämme ja aliurakoitsijoilta. Resursseja tarkastellaan vuosittain johdon katselmuksen yhteydessä. Resursoinnista vastaa toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä taho, joka ohjaa toimintaa organisaatiokaavion mukaisesti.
Ympäristövastuullinen on oikeutettu toteuttamaan ympäristöasioissa projekteja itsenäisesti toimitusjohtajan antaman mandaatin mukaisesti. Ympäristövastuullinen raportoi ympäristöasioista toimitusjohtajalle.
| Vastuualue | Vastuu |
|---|---|
| Ympäristöjärjestelmä kokonaisuudessaan |
Toimitusjohtaja
|
| Ympäristövastaava |
Toimistosihteeri
|
| Työmaan ympäristöasiat |
Kuljetuspäällikkö, myyntipäällikkö sekä konepalvelupäällikkö
|
| IT ja tuki ympäristöasioissa | IT yhdyshenkilö |
| Ympäristölainsäädännön seuranta toimialalla |
Toimistosihteeri
|
Ympäristövastaavan varahenkilönä toimii toimitusjohtaja. Kuljetus-, konepalvelu- ja myyntipäälliköt avustavat toisiaan poissaolo- ja kiiretapauksissa.
Toimitusjohtajan varahenkilönä toimii erikseen nimitettävä toimitusjohtajan sijainen tai toimitusjohtajan määräämä ja Konerinki Oy:n hallituksen hyväksymä.
3.3. Osaaminen ja pätevyydet
Koko yhtiön henkilöstö perehdytetään yhtiön ympäristöarvoihin, koulutuksessa kerrotaan myös tehtävät ja näiden vastuut yhtiössämme. Valvomme henkilöpätevyyksien vaatimuksen muodostumista.
Mikäli tilaajien hankkeet vaativat ympäristöjärjestelmien osalta erityisiä pätevyyksiä, toimitaan näiden vaatimusten mukaan. Koneringin henkilöstö huolehtii tiedon jakamisen alihankkijoille.
Kirjataan henkilöstön kehitystoiveet ympäristöasioiden osalta, esimerkiksi lisätiedon tarve. Ensisijaisesti tutkitaan, löytyykö lisätieto yhtiön sisältä, tarpeen vaatiessa käytetään erillistä koulutusta. Ulkopuolisen koulutuksen käytön tarpeen arvioi toimitusjohtaja.
3.4. Koulutus
Vaatimuksia seurataan ja koulutusta toteutetaan tarpeen mukaan. Pääasiallinen koulutuskanava ympäristökysymyksissä on sisäinen tiedotus, sekä osallistuminen yleisiin ympäristökoulutuksiin. Osa koulutuksista toteutetaan päätoteuttajan järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Suosimme etäkoulutuksia.
Tarpeen mukaan ja ympäristöstrategiaamme toteuttaaksemme järjestämme tarvittaessa omia sisäisiä tai ulkoisia koulutuksia. Toteutamme ympäristöasioiden koulutussuunnitelmaa. Koulutuksista päättää ylin johto.
3.5. Sisäiset auditoinnit ja johdon katselmus
Toteutamme ympäristöjärjestelmämme myötä sisäisiä auditointeja, joiden mittaristot kuvastavat toimintamme kehitystä ympäristöystävälliseen suuntaan.
Johtomme arvioi toimintamme ympäristöystävällisyyttä etukäteen laaditun aikataulun mukaisesti johdon katselmuksissa.
3.6. Ympäristönäkökohtien arviointi
Lähtökohta on, että yrityksenä itse tunnistamme omaan toimintaamme liittyvät ympäristönäkökohdat ja niiden ympäristövaikutukset sekä ympäristöriskit.
Ympäristönäkökohtia määritettäessä otetaan huomioon myös poikkeavat olosuhteet sekä hätätilanteet. Tunnistamisen tuloksena saadaan esille yrityksen ja toiminnan merkittävimmät ympäristönäkökohdat.
3.7. Mittaus ja arviointi
Mittaroimme toimintaamme etukäteissuunnitelmamme mukaisesti sisäisissä- sekä projektiarvioinneissa. Olemme laatineet mittarit, jotka trendinä kuvastavat toimintamme ympäristömyönteisyyden kehittymistä.
Toiminnan tilan arviointi toteutetaan mittaroinnin pohjalta johdon katselmuksessa.
3.8. Kalusto ja laitteet
Ylläpidämme kalustoluetteloa. Luettelossa on listattuna autojen ja koneiden merkittävimpiä ominaisuuksia, kuten Euro- ja Stage-luokitus, sekä lisälaitteita. Kaluston osalta ylläpidämme tietoa uusiutuvan polttoaineen käytöstä. Kalustoluetteloa voidaan käyttää myös asiakkaalle lähetettävän työlistauksen osana. Valitsemme työmaalle parhaiten sopivan ja tilaajan vaatimukset täyttävän kaluston.
Kalustomme toimii pääsääntöisesti työmaalla asiakkaan työnjohdon alaisuudessa / vastuulla.
Hallussamme ei ole kalibroitavia mittalaitteita.
3.9. Viestintä
Toimitamme osakastiedotteen useita kertoja vuodessa osakkaillemme.
Annamme informaatiota asiakkaillemme sekä ELY-keskukseen muun muassa kuljetettavista maa-aineksista sekä jätemääristä. Ylläpidämme ja julkaisemme alihankkijaluetteloa (jäterekisteri).
Toteutamme hiilijalanjälkiviestintää. Toimitamme tarvittaessa sidosryhmillemme tietoa projektikohtaisesta kalustomme tuottamasta laskennallisesta hiilijalanjäljestä.
Yritysjohto hallinnoi viestintää. Sisäisenä viestintäkanavana käytetään sähköpostia. Ulkoinen viestintäkanava on www-sivusto, sekä erillisviestit kohdekohtaisesti. Yrityksen sisällä ympäristöviestinnästä vastaa toimitusjohtaja ja sitä toteuttaa pääasiassa ympäristövastaava.
Toimitusjohtaja sekä merkittävässä asemassa ja asiakaskontakteissa toimiva henkilöstö voi viestiä yrityksen arvoista, ympäristöasioiden hallinnan tilasta, ympäristöarvoista, ympäristönäkökohdista ja ympäristöjärjestelmästä sidosryhmien edustajia näiden esille tuodessa kiinnostuksensa, tai johdon päättäessä viestintätarpeista. Yritys pyrkii suunnitellusti viestimään olennaisista asioista ympäristöasioihin liittyen, nämä eivät tavallisesti ole dokumentoituja. Mikäli yritys päättää tarpeesta viestintään, määritellään (ei dokumentoidusti) viestinnän aihe, tavoite ja pääasialliset menettelyt sekä henkilöstöryhmät, jotka kykynsä mukaan viestintään osallistuvat.
Viestintä sisäisesti tapahtuu toimitusjohtajan valvonnassa ja sisältää niitä elementtejä, joita toimitusjohtaja on nähnyt tarpeelliseksi viestiä. Erityisesti kehittämishankkeissa harkitaan viestinnän tarpeet, pääasiallinen viestisisältö sekä viestintätavat. Viestinnässä voidaan käyttää asiantuntijoita, erityisesti mikäli on kyse sensitiivisistä tai kriisiasioista, jotka on huolellisesti mietittävä ja asetettava strategiaan.
Tyypillinen viestintäkanava kuljettajille on whatsapp-ryhmäviestit, tekstiviestit ja sähköpostit. Sähköisessä kuormakirjajärjestelmämme kerrotaan työmaahan liittyviä asioita. Viestintä työmaahenkilöstölle tyypillisesti tapahtuu joukkoviestintänä.
3.10. Kriisiviestintä
Kriisitilanteeseen liittyy virhetiedon ja huhujen uhka, joten julkisuuteen tulee kertoa aktiivisesti ja vastuullisesti oikea kuva tilanteesta ja turvata, että Konerinki Oy:n näkökulmat tulevat esiin. Toimiva viestintä auttaa kriisien ennaltaehkäisemisessä ja syntyneen kriisin rajaamisessa. Päätoteuttaja vastaa työmaakohtaisesta kriisiviestinnästä.
Vahingon sattuessa toteutetaan kriisiviestintää. Toimitusjohtaja arvio tarpeen kriisiviestinnälle. Kriisiviestinnän tarve saattaa tulla esimerkiksi ympäristövahinkotapauksessa.
Kriisiviestinnän tavoitteena on informoida henkilöstöä, tilaajaa ja sidosryhmiä kriisitilanteesta, sen syistä ja seurauksista, sekä antaa tarvittavia toimintaohjeita. Tehokkaalla kriisiviestinnällä saadaan uhkaavaan tilanteeseen turvallisuutta, ehkäistään lisähaittoja.
Kriisiviestintään kuuluu:
- Informointi ja uutisointi,
- Toimintaohjeiden antaminen,
- Asiakaspalvelun ja kriisituen järjestäminen (esim. infopiste),
- Mediaseuranta ja jälkitiedottaminen.
Vastuunjako kriisiviestinnässä
Toimitusjohtaja ottaa vastuun kriisin viestinhallinnasta. Jos kyseessä on laajempi kriisi, kriisiviestintää hoidetaan yhteistyössä tarvittavien sidosryhmien kanssa.
On muistettava, että jos kriisiä hoidetaan viranomaistehtävänä, johtava viranomainen vastaa tiedottamisesta. Esimerkiksi onnettomuustilanteissa tilannetietoja antaa pelastustöitä johtava viranomainen.
Vastuulliseen kriisiviestintään kuuluu jatkuvuus, eli tilanteen edetessä kerrotaan lisätietoja. Kriisin jälkeen tehdään jälkitiedottamista eli kerrotaan, miten kriisi on saatu hoidettua ja mitä Konerinki Oy:n osalta on tehty välttääksemme vastaavat kriisit tulevaisuudessa.
Kriisiviestinnän kanavat
- Kasvokkaisviestintä
- Sähköposti
- Puhelin/tekstiviestit/whatsapp
- Yhteistyö viranomaisten kanssa
- Tiedotustilaisuudet
- www-sivut
- Lehdistötiedotteet
Yhä tärkeämmässä roolissa on viestintä sosiaalisessa mediassa. Kriisiviestintää varten voidaan avata oma puhelinnumero ja sähköpostiosoite, jonka päivystäjiksi perehdytetään riittävän monta henkilöä. Kriisitiedotteita ja ohjeistuksia julkaistaan yhtiönviestintäkäytäntöjen mukaisesti ja/tai ulkoisilla www-sivuilla.
3.11. Dokumentaation omistajat ja säilytysajat
Tässä on luettelo yleisimmistä tallennettavista ympäristöjärjestelmän asiakirjoista ja niiden lakisääteisistä tai suositeltavista säilytysajoista.
- Säilytysajat ovat minimiaikoja, joten tarvittaessa asiakirjan säilytysaika voi olla pitempikin.
- Säilytysaika lasketaan aina sen vuoden lopusta, jolloin tilikausi on päättynyt.
- Asiakirjat hävitetään aina niin, ettei asiakirjojen luottamuksellisuus kärsi.
- Säilytysajoista ja näiden merkinnästä vastaa ympäristövastaava.
Tallenteilla ja dokumentoidulla informaatiolla tarkoitetaan asiakirjoja, jotka ovat tarpeellisia Ympäristöjärjestelmän kannalta saavutettujen tulosten ja suoritettujen toimenpiteiden näyttöjen todentamiseen. Järjestelmässämme ei ole ulkoista alkuperää olevia prosessidokumentteja.
Vastuu tallenteiden tuottamissa ja säilyttämisessä on aina sillä taholla, jonka toiminnassa tallenne tuotetaan.
Tallenteet pyritään säilyttämään niissä järjestelmissä ja tietokannoissa, joissa ne dokumentoidaan ja jossa niiden toteutus hallitaan.
- Tallenteet, jotka ovat vanhempia kuin niiden säilyttämisaika ja joita ei tarvita, voidaan hävittää.
4. Ympäristövaikutukset
Ympäristövaikutusten tunnistaminen ja hallinta ovat merkittäviä yrityksen toiminnan jatkuvuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamiseksi. Ympäristövaikutusten arviointi ja vähentäminen ovat osa riskienhallintaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan kaikkea yrityksessä tehtävää toimintaa riskien ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Riskienhallinta on tilanteiden arviointia, suunnittelua ja käytännön tekoja, johon osallistuu kukin henkilöstön jäsen omassa roolissaan. Hyvä riskienhallinta on luonteeltaan ennakoivaa, tietoista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä. Yhtiöllä on laadittuna riskienhallintapolitiikka.
Ympäristöriskeillä tarkoitetaan ihmisen terveyteen, elin- ja työympäristöön sekä muihin eliöihin ja fyysiseen ympäristöön kohdistuvia riskejä. Ympäristöriskeihin kuuluvat näin ollen sekä normaalitoiminnan että onnettomuustilanteiden päästöjen aiheuttamat riskit ympäristölle. Tietystä tuotteesta tai työvälineestä ja sen käytöstä ympäristölle aiheutuvat riskit ovat myös ympäristöriskejä, esim. glykoli, öljy, pilaantunut tai muuten epäsopiva maa-aines.
Yhtiössämme panostetaan ympäristöriskien tunnistamiseen ja hallintaan myös siitä syystä, että ympäristölainsäädäntö rajoittaa tai jopa kieltää monia riskialttiita toimintoja sekä velvoittaa mahdollisten vahinkojen seurausten minimointiin. Lainsäädännön ja toimintamme ympäristöarvojen perustana on suojella yhteiskuntaa ja luontoa, mutta myös ennaltaehkäistä onnettomuuksia, joiden toteutuminen voisi aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja. Yhtiössämme on käytössä menettely ympäristölainsäädännön seuraamista varten.
Otamme tarjoustoiminnassa huomioon ympäristövaikutukset ja näiden hallitsemiseksi tarpeelliset toimenpiteet, esimerkiksi suunnitellaan pois ajettavan maan sijoittelu, tarkistetaan tarvittavat luvat sekä ylijäämämaan soveltuvuus. Tavoitearviossa arvioimme näiden toimenpiteiden kustannusvaikutukset, huomioiden kuitenkin, että julkisissa tarjouskilpailuissa on mahdollisuus tarjota ainoastaan pyydettyä urakan osaa.
Hiilipäästöjen vähentämisen menettelyihimme sisältyvät mm. menopaluukuormien hallinta (Mepa-Rinki), sähköiset järjestelmät, esim. digitaaliset kuormakirjat, työmääräykset sekä näiden avulla raportointi. Pyrimme uusimaan alihankkijoidemme kalustoa vähäpäästöisimmiksi sekä pyrimme mahdollisuuksien mukaan käyttämään uusiutuvaa polttoainetta.
Päivittäiseen toimintaamme kuuluu varmistua koneiden Stage-luokituksesta sekä kuljetuskaluston Euroluokituksesta. Osassa tarjouspyyntöjä on määrättynä käytettävän kalustoluokan päästövaatimukset.
Alla on huomioitu erilaisia ympäristövaikutuksia. Näitä vaikutuksia arvioimme ja niillä on vaikutusta projektin hoidossa työmaalla ja projektien hallinnassa. Projektien hankintojen aikana noudatamme lisäksi mitä on säädetty tässä käsikirjassa osiossa ”Ympäristönäkökohtien arviointi”.
4.1. Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on globaali ympäristöongelma, joka johtuu lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena ilmakehään kertyvästä hiilidioksidista (CO2) ja muista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenne aiheuttaa hiilidioksidin lisäksi monia ilmanlaatua heikentäviä päästöjä. Näihin päästöihin lukeutuvat hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5), typpidioksidi (NO2), otsoni (O3), hiilimonoksidi (CO), rikkidioksidi (SO2) ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Osa näistä päästöistä on niin kutsuttuja suoria päästöjä (esim. pakokaasuhiukkaset) ja osa epäsuoria (katupöly).
Oma panoksemme ilmastonmuutoksen torjunnassa tähtäävät tavoitteeseen kontrolloida päästökuormaa ympäristökäyttäytymisemme avulla, esimerkiksi erilaisilla projektikohtaisilla ratkaisuilla, joiden vaikutusta voimme tarvittaessa seurata laskennallisen hiilijalanjäljen raportoinnin avulla.
4.2. Päästöt ilmaan
Kotimaan liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä 90 % syntyy tieliikenteessä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kääntyneet laskuun ja yrityksenä tuemme tätä kehitystä. Kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen edellyttää fossiilisen polttoaineen kulutuksen vähenemistä. Vähentämiseen vaikuttavat ajoneuvo- ja työkonekannan päästöluokitusten parantaminen, kaluston optimointi, logistisesti edulliset ratkaisut sekä uusiutuvien polttoaineiden ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuksien käytön lisääminen.
Huomioimme toiminnassamme:
- Kaluston päästöluokittelu
- Mahdollisuuksien mukaan uusiutuvien polttoaineiden käytön
- Varautumalla ja selvittämällä ympäristöystävällisemmillä käyttövoimilla toimivaa kalustoa
- Käyttämällä työmailla tehokkuudeltaan oikein mitoitettuja koneita ja kuljetuskalustoa
- Ylijäämämaiden hyötykäyttö ja sijoittelu sekä muut logistiset ratkaisut
4.3. Päästöt vesiin ja maaperään
Hallitsemattomia päästöjä maaperään tai vesistöön katsotaan voivan syntyä ainoastaan mahdollisessa vahinkotilanteessa. Tällöin päävastuu on alihankkijalla sekä pääurakoitsijalla.
Vahingon tapahtuessa toimitaan ohjeistuksen mukaisesti, jolloin vahinkoja pyritään minimoimaan ennakkosuunnitelmien mukaisesti sekä urakoitsijoiden omalla toiminnalla ja toimintaa koordinoimalla. Lisäksi ilmoitetaan asianmukaisille tahoille vahinkotapahtumasta ja opastamalla viranomaiset tarvittaessa paikalle.
Koneringin alihankkijat velvoitetaan ilmoittamaan Koneringille yhtiön kannalta merkittävät työmaalla tapahtuneet vahingot. Varmistamme, että kaikki merkittävät öljy-, polttoaine- ja vaarallisista aineista johtuvat vahingot ilmoitetaan työkohteen työnjohdolle ja tarvittaessa viranomaisille. Yhtiön ympäristövastaava harkitsee jatkotoimenpiteet Koneringin osalta.
4.4. Vesien ja maaperän suojelu
Perustana on laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa ja turvata vesien hyvä ekologinen tila.
Pohjavesialueella toimittaessa kiinnitetään erityistä huomiota käytetyn kaluston, polttoainesäiliöiden, auton letkujen sekä poltto- ja voiteluainesäiliöiden kuntoon ja korjauksiin. Asia käsitellään työmaaperehdytyksen yhteydessä tilaajan vastuulla.
Varmistamme laboratoriotutkimuksin poiskuljetettavan ja muualle sijoitettavan maan kelpoisuuden. Pois kuljetettava maa-aines hyötykäytetään tai loppusijoitetaan asianmukaisesti.
Ylijäämämaan hyötykäytön osalta alueen maan lähtöpitoisuudet kelvattava kohdepaikkaan. Pyrimme löytämään sijoituspaikan sellaisen reitin varrelta, että kykenemme hyödyntämään kalustomme liikennöinnissä mahdollisimman energiatehokkaita kuljetuksia (Mepa-Rinki).
Toiminnassamme yleensä käytetään kalliolouhetta, murskeita sekä sorakuoppien maa-ainesta. Toiminnassamme pyrimme em. sijaan hyötykäyttämään ylijäämämaata sijoitettavaksi suoraan kohteeseen. Pyrimme myös löytämään ylijäämämaiden käsittelyyn ja jalostamiseen soveltuvan terminaalialueen.
4.5. Luonnonvarojen käyttö sekä jätteet
Hankintojen vaikuttavuuden arviointia toteutetaan ympäristönäkökulmasta, työmailla operatiivisessa toiminnassamme oleva henkilöstö saa opastuksen ympäristönäkökulmien arviointiin omassa sisäisessä koulutuksessa, jolloin erillistä dokumentointia emme hankintojen ympäristönäkökulmasta vaadi. Pyrimme käyttämään tuotteita, joiden vaikutus luonnonvaroihin on vähäinen, elinkaari pitkä tai mahdollisimman päästötön.
Jätehuollon järjestämistä ja jätteiden käsittelyä koskevat ohjeet sisältyvät Suomessa pääosin jätelakiin ja -asetukseen. Jätelain (646/2011) mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Loppusijoitettavia ylijäämämaita koskee jätelaki.
4.6. Melu
Työmaamelunhallinta liittyy tiiviisti niin ympäristöarvojen hallintaan kuin työmaaympäristön viihtyisyyteen ja työturvallisuuteen. Kovaa melua aiheuttava työt vaativat melunhallintasuunnitelman, eikä niitä tehdä yöaikaan.
Melunhallinnan suunnitelmista ja toteutuksesta vastuu on kohteen pääurakoitsijalla, joka perehdyttää kohteissa alihankkijamme henkilöstön. Suunnitelmassa kerrottuja hallintakeinoja voidaan seurata säännöllisesti ja päivittää tarpeen mukaan.
4.7. Pöly
Rakennustyöntekijöiden ja rakennusten käyttäjien huolena rakennustyömaalla ovat pölyt, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka voivat olla myös syöpää aiheuttavia. Maanrakennuksen yhteydessä voi esiintyä merkittävää pölyhaittaa. Maanrakentamiseen liittyvä pölyäminen ei ole vain työterveysasia, vaan myös laatuongelma, mikäli pölyämistä ei hallita ja se tunkeutuu koneisiin ja laitteisiin sekä työmaan järjestelmiin.
Kun pölyävät rakennusvaiheet suunnitellaan toteutettavaksi oikeassa järjestyksessä, pölynhallinta on mahdollista toteuttaa hyvin. Kohdekohtaista pölynhallintalaitteistoa voidaan myös käyttää. Työ on sujuvaa ilman turhia vaiheita ja esimerkiksi siivouksen uudelleen tekemistä. Samalla koko rakentamisen aikainen prosessi paranee ja tulee järjestelmällisemmäksi. Työmaan aikataulusuunnittelusta vastaa päätoteuttaja.
Pääurakoitsija perehdyttää tarvittaessa alihankkijan henkilöstön pölynhallintaan
esim. kuljetuskaluston kuormien peittäminen.
4.8. Vaarallisten aineiden kuljetukset
Emme työmailla toteuta ADR-kuljetuksia, joita eivät ole tyypillisesti työmailta kuljetettavat pilaantuneet ylijäämämaat. Pääurakoitsija perehdyttää alihankkijoidemme kuljettajat pilaantuneiden maiden kuljetusten suorittamisen osalta esim. kuorman peittämiset ja taukopaikat.
4.9. Biodiversiteetti
Biodiversiteetillä tarkoitetaan biologisen elämän monimuotoisuutta. Suomenkieliset ilmaisut biologinen monimuotoisuus tai luonnon monimuotoisuus tarkoittavat samaa asiaa. Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan biodiversiteettiä voidaan tunnistaa kolmella eri tasolla: geeneissä, lajeissa ja elinympäristöissä.
Biodiversiteetti otetaan huomioon ympäristönäkökohtien arvioinnin yhteydessä tyypillisimmillään hankintojen ja investointien osana. Edesautamme luonnon monimuotoisuuden säilymistä myös ohjaamalla työkoneiden käyttäjiä arvioimaan ja valitsemaan luonnon kannalta kestäviä ajoneuvo- ja polttoainevaihtoehtoja.
Ilmoitamme tarvittaessa asiakkaalle mihin sijoitetaan ylijäämämaat. Varmistamme, että kohdealueella on tarvittavat luvat. Huolehdimme alamme käytännön mukaisesti, että toimittamamme kiviainekset ovat vaadituilta osin CE-merkittyjä.
5. Toiminta ympäristöhätätilanteissa (Koneringin rooli vahinkotilanteissa)
Liikenteessä sekä työpaikalla voimme joutua tilanteeseen, jossa tapahtuu ympäristövahinko. Tavallisesti vahingot ovat pieniä, eikä niillä ole suurta vaikutusta ekosysteemiin. Toisinaan ympäristövahinko voi olla merkittävä ja aiheuttaa myös hengenvaaraa. Tyypillisesti tällöin onnettomuuteen liittyy vaarallisia aineita.
Konerinki Oy:n asiakkaiden työmailla vakava ympäristövahinko voi syntyä, mikäli työmaaolosuhteita ei ole huomioitu riittävästi, esimerkiksi mahdollisia työmaan poikki kulkevia infrajärjestelmän laitteita. Olemme suunnitelleet osaltamme toimenpiteitä ympäristövahinkojen varalta (tässä Ympäristökäsikirjassa). Työkohteissa alihankkijoittemme kuljettajia perehdytetään ympäristövahinkojenkin osalta työkohteiden perehdytyksissä. Konerinki opastaa osaltaan koulutusten ja ympäristökäsikirjamme avulla henkilöstöään toimimaan hätätilanteissa oikein ja lisävahinkoja välttäen.
Hätätilanteissa, jotka koskevat Koneringin toimintoja, otetaan yhteyttä toimitusjohtajaan, joka hallinnoi ja delegoi tehtäviä ja tiedottaa asiasta hätä- ja ympäristöviranomaisia harkintansa mukaan.
Vakavan ympäristövahingon sattumisen jälkeen yhtiö tutkii mitä toimia yrityksessä tulee toteuttaa, jotta vastaavat ympäristövahingot jatkossa kyetään estämään.
5.1. Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva ääni. Äänimerkin nousevan ja laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin kuuluu aina viranomaisten antama hätätiedote. Tiedotteessa kerrotaan vaaramerkin antamisen syy sekä annettaan tilanteen edellyttämät toimintaohjeet.
5.2. Kuultuasi yleisen vaaramerkin
- Suojaudu sisätiloihin
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusluukut ja pysäytä ilmastointi/ilmanvaihto
- Avaa radio, odota ohjeita ja toimi niiden mukaisesti
- Pysy sisällä. Mene ulos vain, jos se on välttämätöntä esimerkiksi ihmishengen pelastamiseksi
- Vältä puhelimen käyttöä
- Jos tunnet kaasun haju, hengitä kostutetun vaatteen läpi. Pyri ylempiin kerroksiin. Jos olosuhteet käyvät vaarallisen kemikaalin vuoksi sietämättömäksi, soita hätäkeskukseen ja ilmoita tilanteestasi.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta – voit joutua matkalla vaaraan. Viranomaiset antavat lisäohjeita, myös tiedon alueen tyhjentämisestä, radiossa tai kaiutinauton kuulutuksissa
- Jos et pääse sisätiloihin ja tunnet kaasun hajua, poistu kaasun alta sivutuuleen. Pyri korkeampaan maastoon kohtaan.
